Suurin osa Eurooppalaisten juomavedestä tulee pohjavedestä. Pohjavesi ylläpitää myös jokia ja lähteitä kuivina kausina, minkä vuoksi sitä kutsutaan vedenhuollon näkymättömäksi tukipilariksi.
Toukokuussa 2025 julkaistu ISOE:n (Institute for Social-Ecological Research) raportti Groundwater in Europe: Cornerstone for Resilience korostaa, että pohjavesivarojen suojeleminen ja kestävä käyttö ovat Euroopan vesiturvallisuuden kannalta välttämättömiä.
Huoli on suuri, sillä raportin mukaan EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita ei nykytoimilla saavuteta vuoteen 2027 mennessä.
Pohjavesiä uhkaavat tekijät
Raportin mukaan pohjavesillä on kolme suurta uhkaa. Ensinnäkin ilmastonmuutos heikentää pohjaveden uusiutumista, mikä näkyy erityisesti Etelä-Euroopassa. Toiseksi liiallinen vedenotto laskee pohjavesipintoja ja vaarantaa koko vesiekosysteemin. Kolmanneksi saastuminen, kuten maataloudesta tulevat ravinteet ja torjunta-aineet, heikentää veden laatua.
Tilanne on huolestuttava: noin neljännes EU:n pohjavesistä on kemiallisesti heikossa kunnossa, vaikka lähes kaksi kolmasosaa juomavedestämme on peräisin juuri niistä.
Raportin suositukset
Tilanteen parantamiseksi ISOE esittää useita ratkaisuja:
Pohjavesi osaksi EU:n vesistrategiaa. Pohjaveden merkitys on nostettava keskiöön, jotta sitä suojellaan yhtä systemaattisesti kuin pintavesiä.
Yhteistyö yli rajojen. Pohjavesialueet eivät tunne valtioiden rajoja, joten ongelmien ratkaisu vaatii tiivistä yhteistyötä eri maiden ja toimialojen välillä.
Tehokkaampi seuranta. Veden määrää ja laatua on seurattava entistä tarkemmin, ja samalla on huomioitava myös pohjavesiekosysteemien tila.
Paikalliset olosuhteet huomioon. Jokainen pohjavesimuodostuma on erilainen, joten päätöksenteossa on otettava huomioon alueen omat geologiset erityispiirteet.
Pohjoismaat
Pohjoismaissa pohjavesien tilanne on edelleen pääosin hyvä, mutta runsaisiin vesivaroihin ei kannata tuudittautua ilman ennakoivaa suojelua. Täälläkin pohjavedet ovat vaarassa saastua, aivan kuten muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Tanskassa ongelmana ovat maatalouden lannoitteista valuvat nitraattipäästöt.
Suomessa pohjavesien laatu on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta riskejä aiheuttavat muun muassa teiden suolaus, teollisuusalueet ja kaivostoiminta. Yhteistä kaikille Pohjoismaille on se, että pohjavesien kestävyyttä uhkaavat yhä useammin kuivuusjaksot ja rankkasateet.
Kurikan syväpohjavesi turvaa alueen vesitarpeet
Kurikan syväpohjavettä aiotaan hyödyntää kestävästi: vedenotto mitoitetaan uusiutumisen mukaan ja pinnankorkeutta seurataan tarkasti. Suunnitteilla on myös vesijohtohanke, jolla vettä johdetaan Vaasan seudulle. Kurikan syväpohjavesiesiintymän arvioidaan riittävän jopa 150 000 ihmisen tarpeisiin.
