Kurikan vesihuollon kehityksestä ja tulevaisuudesta kertova vertaisarvioitu tietokirja ”Meidän vesi – Kurikan Vesihuolto Oy:n historia” on julkaistu.
Teoksen ovat kirjoittaneet Tampereen yliopiston dosentit Petri Juuti ja Riikka Juuti, ja se kokoaa yksiin kansiin Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven vesihuollon vaiheet sekä yhtiöittämisen taustat ja ensimmäisen vuosikymmenen 2013–2023 tapahtumat.
Vesihuoltoa vuodesta 1951
Kurikan vesihuollon juuret ulottuvat 1950–luvulle. Ensimmäinen koko taajaman kattanut vesilaitos valmistui vuonna 1951, ja se otti vetensä Kyrönjoesta. Vesihuolto oli Kurikassa ja Jurvassa pääosin erilaisten osuuskuntien, yhtymien, yhtiöiden ja yksityisten talouksien järjestämää aina 1960-luvulle saakka. Kunnallinen vesihuoltotoiminta talousveden osalta alkoi 1960–luvulla ja viemärilaitostoiminta jäteveden puhdistamoiden rakentamisen myötä 1970–luvun puolivälissä. Vesihuoltolaitos yhtiöitettiin vuonna 2013, jolloin perustettiin Kurikan Vesihuolto Oy.
Kuntaliitokset muokkasivat vesihuoltoa
Kirja avaa Kurikan Vesihuolto Oy:n perustamisen (2013) ja Jalasjärven vesihuollon liittymisen yhtiöön kuntaliitoksen jälkeen (2016), sekä taustoittaa Jalasjärven vesihuollon historiaa ennen liitosta. Jalasjärven Vesi Oy fuusioitiin absorptiosulautumisella Kurikan Vesihuolto Osakeyhtiöön, ja varsinainen vesihuoltoliiketoiminta aloitettiin 1.1.2016. Jalasjärven vesihuolto oli yhtiöitetty jo vuonna 2014.
Kuntaliitokset Jalasjärveen ja Jurvaan ovat tuoneet mukanaan merkittäviä asiakkaita, kuten Juustoportin, joka valmistaa meijerituotteita. Kurikan alueella toimii myös useita merkittäviä teollisuusyrityksiä, muun muassa työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy sekä Pohjanmaan Kaluste Oy ja Relicomp.
Digitalisaatio ja automaatio keskiössä
Toimitusjohtaja Juha Kotirannan alkusanoissa korostuvat automaatioon, valvontaan, paikkatietoon ja kyberturvaan tehdyt panostukset, jotka ovat parantaneet vesihuollon toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Vuonna 2017 käynnistyi laaja automaatiouudistus, jossa kaikki automaatiojärjestelmät vaihdettiin Slatekin järjestelmään. Samalla otettiin käyttöön Waismaster-kunnossapito-ohjelma, johon on viety laitosten päiväkirjat, huoltosuunnitelmat ja huollot.
Samalla varaudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön – esimerkiksi varavoimaan, kameravalvontaan ja polttoainevarastoihin on investoitu, ja alan osaajista kilpaillaan.
Syväpohjavesi nostaa Kurikkaa kartalle
Kirja käsittelee laajasti Kurikan syväpohjavesihanketta, joka löytyi vuonna 2010 ja sen jälkeen tehdyt kairaukset osuivat kallioperän laakson savenalaisiin hiekka- ja sorakerroksiin. Löydetty pohjavesialue on Suomen suurin, kooltaan noin 250 neliökilometriä. Geologian tutkimuskeskus GTK aloitti tutkimukset vuonna 2014, ja hankkeesta on kasvanut koko GTK:n pohjavesipuolen lippulaiva.
Hanketta tutkitaan useissa projekteissa, ja se nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä koko kaupungille. Yhteistyö Vaasan kanssa on viime vuosien keskeinen esimerkki vesihuollon seudullisesta kehittämisestä. Syväpohjavettä pumpataan yli 10 miljoonaa vuotta vanhasta sedimenttikerroksesta ja Kurikan käyttämästä vedestä noin kaksi kolmasosaa on jo syväpohjavettä.
