Sanasto

A

Aallonmerkki

Matalassa vedessä tapahtuneen aaltoliikkeen aiheuttama aaltomainen primäärirakenne sedimenttikerroksen yläpinnalla

Aapasuo

Keski- ja Pohjois-Suomessa vallitsevana esiintyvä, yleensä aukea suoyhdistelmä, joka saa vetensä suureksi osaksi ympäröiviltä mineraalimailta

Ablaatio

Ablaatio viittaa materiaalin poistumiseen tai eroosioon jäätikön tai jäämassan pinnalta sulamisen, sublimoitumisen tai jäälohkareiden irtoamisen seurauksena.

Ablaatiomoreeni

Moreeni, joka on kasautunut löyhästi maankamaran pinnalle jään sisältä ja pinnalta jäätikön sulamisvaiheessa

Absoluuttinen ikä

Geologisen materiaalin (esim. mineraali, kivilaji tai fossiili), muodostuman tai tapahtuman tarkka ikä

Adsorptio

Jähmeiden kappaleiden kyky tiivistää tai kiinnittää pinnalleen nesteissä tai kaasuissa olevia aineita

Aika

Lyhin ajanjakso, johon maapallon historia jaetaan, pituus vaihtelee tuhansista vuosista miljooniin vuosiin

Aineen suuri kiertokulku

Kemiallisten aineiden kierto maapallolla tai muulla taivaankappaleella

Aioni

Pitkä geologinen aikajakso (satoja tai tuhansia miljoonia vuosia pitkä)

Aitosavi

Savi, jossa on yli 60 % savilajitetta eli savesta

Aksessorinen mineraali

Mineraali, jota esiintyy kivessä niin vähän ettei se vaikuta kivilajin nimeämiseen

Aktiivinen jää

Jäätikön jää, joka virtaa

Akviferi

Pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maankamaran muodostuma

Akvikludi

Käytännössä vettä läpäisemätön maankamaran muodostuma

Akvitardi

Maankamaran muodostuma, joka varastoi vettä, mutta johtaa sitä huonosti

Alenema

Pohjaveden pinnan aleneminen alkuperäisestä pinnan tasosta

Alenemakartio / suppilo

Pohjaveden kartiomainen alenemapinta

Alenemakäyrä

Ajan, etäisyyden ja pumppausmäärän funktiona pumppauskaivoa aleneva pohjavesipinnan käyrä

Algoma-tyypin raitainen rautamuodostuma

Raitainen rautamuodostuma, joka on syntynyt lähellä hydrotermisiä ympäristöjä

Alityöntövyöhyke

Vyöhyke, missä merellinen laatta painuu (subduktoituu) toisen (merellisen tai mantereisen) laatan alle

Alkalikivi

Ryhmä magmakivilajeja, joissa alkalimetallien (esim. K ja Na) määrä suhteessa alumiinin ja/tai piin määrään on korkea

Alkaliteetti

Veteen liuenneiden, ensisijaisesti bikarbonaatti-, karbonaatti- ja hydroksidi-ionien happoja neutraloivan vaikutuksen suuruus

Allikko

Keidassuon avovesikulju, turvepohjainen suolampi

Allogeeninen mineraali

Mineraali, joka on muodostunut muualla kuin paikassa josta se löydetään

Alloktoni / Alloktoninen

Tektoninen yksikkö, joka on muodostunut muualla ja siirtynyt nykyiselle paikalleen tektonisissa liikunnoissa, eikä suora korrelaatio lähtöalueelle ole mahdollista

Alueellismetamorfoosi

Laajalla alueella samanaikaisesti tapahtuva metamorfoosi

Alunasavi

Hienojakoinen, aluminiumkaliumsulfaattia sisältävä, veden pohjaan kerrostunut aines

Amfiboli

Rakenteeltaan nauhasilikaatteja olevien silikaattimineraalien ryhmä

Amfiboliitti

Metamorfinen ja suuntautunut kivilaji, jonka päämineraalit ovat sarvivälke ja plagioklaasi

Analysaattori

Polarisaatiomikroskoopin yläosassa sijaitseva osa, joka polarisoi näyteleikkeen läpi tulevan valon

Anateksis

Metamorfoosissa tapahtuva kivilajien osittainen sulaminen

Antikliininen pohjavesialue

Ympäristöönsä vettä purkava pohjavesialue

Antoisuus / Tuotto

Vesimäärä, joka aikayksikössä (esim. m³/vrk) voidaan ottaa jatkuvasti pohjavesikerroksesta

Antroposeeni

Epävirallinen nimitys ajanjaksolle maapallon historiassa, jolloin ihmisen toiminta (antropogeeninen toiminta) vaikuttaa merkittävästi maapallon biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin

Arkeeinen eoni

Noin 4000-2500 miljoonaa vuotta sitten ollut geologisen ajan geokronologinen yksikkö, joka edeltää proteotsooista eonia

Arteesinen

Paineellisen/salpautuneen pohjavesiesiintymän ominaisuus, joka aiheuttaa salpakerroksen läpi tehdyssä reiässä vedenpinnan kohoamisen maanpinnan yläpuolelle

Arteesinen kaivo

Salpaveteen yltävä kaivo, josta pohjavesi pulppuaa maanpinnan yläpuolelle

Assimilaatio

Sivukiven ja sen osittaisen sulan sekoittuminen magmaan, joka on maankuoressa työntynyt sivukiveä vasten

Astenosfääri

Maapallon litosfäärin alla oleva vaipan kehä, joka ulottuu noin 700 kilometrin syvyyteen maan pinnalta

Augen gneissi

Gneissi, jossa varsinkin kalimaasälpä ja kvartsi muodostavat soikeita rakeita tai raekasaumia

Aureoli

Intruusion tai mineraalisaation ympärillä oleva kehä, jossa kiven koostumus tai rakenne on lämmön tai kivissä kiertävien liuosten vaikutuksesta muuttunut

Autigeeninen mineraali

Mineraali, joka on muodostunut sedimentin kerrostumisalueella sedimenttiin joko sedimentin kerrostumisen aikana tai kerrostumisen jälkeen

Autoktinen

Kallioperän osa tai alue, joka ei ole siirtynyt liikuntojen vuoksi alustansa tai ympäristönsä suhteen

Avauma

Avoimen raon kahden seinämän välinen etäisyys

Avokallio

Maankamaran kohta, jossa kallio on näkyvissä ja varmasti tunnistettavissa kiinteäksi kallioperäksi

B

Baltian jääjärvi

Itämeren myöhäisjääkautinen makeavetinen järvivaihe, joka päättyi 11 590 vuotta sitten

Becken viiva

Kahden mineraalin rajapinnalle muodostuva optinen ilmiö, jossa mineraalirakeen voidaan ajatella toimivan eräänlaisena linssinä

Bimodaalinen

Sarja tai jakauma, jossa on kaksi esiintymistiheyden maksimia

Biokumpu

Meren pohjalla oleva biogeneettistä alkuperää oleva kumpu

Breksia

Klastinen sedimenttikivi, jonka klastit ovat kulmikkaita ja klastien raekoko on yli 2 mm

Budiini

Alun perin jatkuvan kerroksen tai kivilajiyksikön katkeamisen (budinoitumisen) tuloksena syntynyt rakenne

D

De Geer -moreeni

Veteen päättyvän jäätikön reunaan muodostunut reunamoreenivalli, joka syntyy jään toistuvan etenemisen tai lohkeilun tuloksena

Deformaatio

Ulkoisen jännityskentän vaikutuksesta tapahtuvat kiven fysikaaliset muutokset

Deglasiaatio

Jäätikön häviäminen; jään sulaminen ja jäätikön reunan vetäytyminen

Delta

Joen tai jäätikköjoen suulle järveen tai mereen kerrostunut sedimenttimuodostuma

Detritaalinen

Jäännös tai jäljellä oleva

Devonikausi

Paleotsooisen maailmankauden neljäs kausi n. 419-359 miljoonaa vuotta sitten

Diageneesi

Sedimentin kovettuminen sedimenttikiveksi, jolloin sedimentti mm. puristuu kokoon (huokostilavuus pienenee) ja kiven ainekset iskostuvat yhteen

Diamiktoni

Sekalajitteinen maalaji (termi ei ota kantaa maalajin syntytapaan)

Diataktinen savi

Suolattoman veden kerrallinen eli lustosavi; kussakin lustossa voidaan erottaa vaalea hiesu- ja tumma saviosa

Differentiaalijännitys

Jännitystila, jossa erisuuntaisilla komponenteilla on erilainen voimakkuus

Diskordanssi

Kerrosrajan tai tektonisen pinnan erisuuntaisuus viereiseen kerrossarjaan tai pintaan nähden

Drumliini

Mannerjään liikkeen suuntainen virtaviivaistunut pohjamoreenista syntynyt selänne, joka on selvästi ympäristöstään kohoava

Dryaskausi

Veiksel-jäätiköitymisen loppuvaiheeseen liittyvä kylmempi ajanjakso noin 12 250 – 11 600 vuotta sitten

E

Ediakarakausi

Proterotsooisen eonin ja neoprotesooisen maailmankauden nuorin kausi n. 635-539 miljoonaa vuotta sitten

Ekshaliitti

Kaasuun, höyryyn tai hydrotermisiin liuoksiin liittyvä

Eksogeeninen prosessi

Ulkoisten voimien vaikutus Maan pintaan

Ekstensio

Mittaa, kuinka paljon viiva tai objekti on pidentynyt deformaation seurauksena

Ekstramarginaalinen

Jäätikön reunan ulkopuolelle syntynyt kerrostuma tai muu asia (esimerkiksi uoma)

Englasiaalinen

Jäätikön sisällä oleva tai kulkeutuva

Eolinen

Tuulen aiheuttama tai kuljettama

Eoni

Pitkä (satoja tai tuhansia miljoonia vuosia pitkä) geologinen aikajakso

Eoseeni

Paleogeenikauden toinen epookki noin 56,0-33,9 miljoonaa vuotta sitten

Epigeeninen

Maapallon pinnan lähellä tai pinnalla tapahtuva geologinen prosessi tai prosessissa syntynyt ominaisuus

Epigeneettinen

Ominaisuus, joka on syntynyt myöhemmin kuin isäntämateriaali

Epiklastinen

Sedimenttiaines, joka on syntynyt rapautumisen ja kulutuksen seurauksena

Epiterminen

1) Mineraaliesiintymä, joka on muodostunut alhaisen lämpötilan hydrotermistä toimintaa lähellä maanpintaa
2) Lähellä maanpintaa oleva alhaisen lämpötilan hydroterminen ympäristö

Epookki

Kautta lyhyempi geologinen ajanjakso, pituus vaihtelee tuhansista vuosista kymmeniin miljooniin vuosiin

Epäjatkuvuuspinta

1) Sedimentologia: eroosion tai sedimentin kerrostumisen lakkaamisen aiheuttama kohta kerrossarjassa
2) Rakennegeologia: rakenne (rako, siirros tai juoni), joka aiheuttaa tasomaisen mekaanisen häiriön isäntäkiveensä

Eroosio

Juoksevan veden, jäätikön, rantatyrskyn tai tuulen aiheuttama maanpinnan kuluminen

Esikambrinen maailmankausi

Maapallon historian vanhimmasta ajanjaksosta (n. 4600-541 miljoonaa vuotta sitten) perinteisesti käytetty, nykyään epävirallinen, nimitys

Eustaattinen

Valtamerien pinnan noususta tai laskusta johtuva

Eustasia

Valtameren pinnan korkeuden muutos

Evaporiitti

Suola- tai vesiliuoksesta saostumisen kautta syntynyt sedimentti tai sedimenttikivi

F

Fanerotsooinen eoni

Maapallon historian geologinen ajanjakso, joka alkoi 541 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen

Flanderi

Pohjois-Euroopassa käytetty nimitys viimeisen jäätiköitymisvaiheen (Veiksel) jälkeisestä geologisesta vaiheesta

Fluviaalinen sedimentti

Virtaavan veden kuljettama ja kerrostama sedimentti

Fosforiitti

Sedimenttikivi, joka sisältää runsaasti fosfaattimineraaleja, lähinnä apatiittia

Fossiilinen vesi

Sedimenttikiven tai sedimentin huokosissa oleva vesi, joka on alun perin jäänyt huokosiin kun sedimentti on kerrostunut

G

Gelifraktio

Maankamaran mekaaninen rikkoutuminen, kun sen huokosissa ja raoissa oleva vesi jäätyy

Geodiversiteetti

1) Geologisen luonnon monimuotoisuus
2) Kallioperän, maaperän, maanpinnan muotojen ja niihin liittyvien prosessien sisäinen tai ulkoinen vaihtelu, joka vaikuttaa luontoon ja maisemaan myös laajemmalla alueella

Geosfääri

Kokonaisuus maapallolla, joka ulottuu maaperästä maapallon ytimen rajalle saakka, mutta ei sisällä hydrosfääriä, atmosfääriä eikä biosfääriä

Geotooppi

1) Geotieteellinen kohde
2) Maankamaran selvästi erottuva osa, jolla on erityinen geologinen ja morfologinen merkitys

Gneissi

Rakenteeltaan suuntautunut, keski- tai karkearakeinen metamorfinen kivilaji

Graniitti

Yleinen syväkivi, jonka päämineraalit ovat kalimaasälpä, albiittinen plagioklaasi, kvartsi, kiille ja joskus sarvivälke

Gravitaatiovesi

Vedellä kyllästymättömässä vyöhykkeessä painovoiman vaikutuksesta liikkuva vesi

H

Haades / Hadeeinen eoni

Geologisen ajan vanhin, toistaiseksi epävirallinen, geokronologinen yksikkö noin 4600-4000 miljoonaa vuotta sitten

Hapan kaivosvaluma

Kaivoksesta peräisen oleva valumavesi, joka on hapanta ja joka sisältää vapaata rikkihappoa ja liuenneita haitta-aineita, kuten metalleja (esim. Al, Cu, Fe, Ni, Zn), puolimetalleja (As, Sb) ja suoloja (sulfaatit)

Hapan valumavesi

Valumavesi, joka on hapanta ja joka sisältää vapaata rikkihappoa ja liuenneita haitta-aineita, kuten metalleja (esim. Al, Cu, Fe, Ni, Zn), puolimetalleja (As, Sb) ja suoloja (sulfaatit)

Hapontuottopotentiaali

Kiviaineksen kyky tuottaa happoa mineraalien rapautuessa

Happipitoisuus

Hapen massa vedessä ilmaistuna veden tilavuusyksikköä kohti

Harjukuoppa / Suppa

Jäätikön reunasta irtautuneen ja sedimenttiaineksen sisään hautautuneen suuren jäälohkareen sulaessa maaperään muodostunut suppilomainen kuoppa

Hiekkakivi

Klastinen sedimenttikivi, jonka klastien raekoko on 0,062–2 mm

Hiidenkirnu

1) Jäätikön pohjalla virranneen veden kuljettaman kiviaineksen kallioon kovertama pyöreäpohjainen ontelo
2) Jokien koskissa kallioon syntyvä koskikirnu
3) Rannikon kallioperään syntynyt rantakirnu, kun meren aallokko liikuttelee rantalohkareita

Hiidenkivi / siirtolohkare

Jäätikön tai mannerjään siirtämä/kuljettama lohkare

Hiili / kivihiili

Pääosin hiilipitoisesta materiaalista koostuva, hiiltymisen kautta muodostunut sedimenttikivi

Hiilihappo

Hiilidioksidin veteen liukenemisesta syntyvä pysymätön happo

Hiilikausi / kivihiilikausi

Paleotsooisen maailmankauden viides kausi n. 359-300 miljoonaa vuotta sitten

Hiiltyminen

Geologinen prosessi, jossa kasvijäänteet muuttuvat kivihiileksi

Hiushuokoisuus / Kapillaarisuus

Hienorakeisten maalajien huokosissa tapahtuva veden nousu

Holoseeni

Nuorin geologinen epookki, joka alkoi noin 11 700 vuotta sitten ja jatkuu edelleen

Horisontaalisiirros / kulkusiirros

Siirros, jossa liike tapahtuu vaakasuunnassa

Humus

Maaperän sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines

Huokoisuus

1) Maaperän hiukkasten ja rakeiden väliin jäävän tyhjän tilan (huokostilan) suhde maamassan kokonaistilavuuteen
2) Kallioperän mineraali- ja/tai kivilajikappaleiden väliin jäävän tyhjän tilan ja/tai rakojen muodostaman tyhjän tilan suhde kallioperämassan kokonaistilavuuteen

Hydrataatio

Sementtiä veteen sekoitettaessa tapahtuva kemiallinen reaktio, jossa syntyy hydrataatioreaktiotuotteita ja seos kovettuu kuivuessaan

Hydrataatioaste

Sementtiklinkkerin osuus, joka on reagoinut kokonaan veden kanssa

Hydrataatioreaktiotuote

Sementin hydratoituessa syntyvä aine

Hydraulinen gradientti

Pohjaveden pinnan kaltevuuskulma kahden pisteen välillä

Hydrogeologia

Luonnontiede, joka tutkii pohjaveden ja sen geologisen ympäristön vuorovaikutussuhteita ja pohjavesi-ilmiöitä, erityisesti geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen ja kemialliseen koostumukseen

Hydrogeologinen kartoitus

Hydrogeologiset kartat yhdistävät perustiedot geologiasta sekä tietoja kallioiden hydraulisista ja hydrokemiallisista ominaisuuksista ja niiden hyödyllisyydestä pohjaveden tarjonnassa.

Hydrologinen kierto

Veden (tai muun fluidin) kierto maapallolla tai muulla taivaankappaleella

Hydroterminen

Kuumasta pohjavedestä tai magmojen sisältämästä vedestä tai niiden vaikutuksesta syntyvä tuote, tai itse liuos

Hydroterminen liuos

Kiven huokosissa ja rakoja myöten virtaava kuuma vesi, johon on liuennut erilaisia mineraaliaineksia

Hydroterminen malmiesiintymä

Malmiesiintymä, joka on syntynyt hydrotermisten liuosten vaikutuksesta

Hydroterminen mineraaliesiintymä

Mineraaliesiintymä, joka on syntynyt hydrotermisten liuosten vaikutuksesta

Hydroterminen muuttuminen

Kiveä muodostavien mineraalien (/lasin) muuttuminen kivessä kiertävän hydrotermisen liuoksen vaikutuksesta

Hydroterminen toiminta

Kuumaan pohjaveteen tai magmojen sisältämään veteen liittyvä toiminta, erityisesti mineraalien muuttuminen ja korvautuminen toisilla sekä kiteytyminen kallioperän vapaisiin tiloihin

Hydroterminen vesi

Maanpinnanalaista, kuumaa vettä.

Hypogeeninen

1) Mineraaliesiintymä, joka on syntynyt maankuoressa ylöspäin liikkuvista fluideista
2) Maapallon kuoressa tai sen alla tapahtuva geologinen prosessi tai prosessissa syntynyt ominaisuus asia

Hyötykäyttö

Kaivannasjätteiden tai sivuvirtojen hyödyntäminen

I

Ilmakehän vesi

Vesi, joka esiintyy tai on peräisin ilmakehästä

Imeytyminen

Veden imeytyminen maanpinnalta huokoisen väliaineeseen

Imeytymiskerroin

Maahan imeytyneen vesimäärän ja sadannan suhde

Imeytys

Veden keinotekoinen imeyttäminen maaperään

Impaktiitti

Meteoriittitörmäyksessä syntynyt kivi

Indikaattorilaji

Kasvi-, sieni- tai jäkälälaji, jota voidaan käyttää sen kasvualustan (kallio- tai maaperä) kartoittamisen apuna tai kasvuympäristön muutosten indikaattorina

Indikaattorimineraali

Mahdolliseen mineraaliesiintymään viittaava mineraali

Interglasiaali

Kahden jäätiköitymisen välinen lämpimämpi kausi

Interstadiaali

Saman jääkauden aikana ollut jäätön välivaihe

Isobaasi

Maankohoamisen tai -laskeutumisen samanarvonkäyrä

Isotooppi-ikä

Mineraalin tai kiven ikä sen sisältämän radioaktiivisen alkuaineen isotooppien ja niistä syntyneen tytäralkuaineen paljoussuhteiden perusteella laskettuna

J

Jalokivi

Korukivi, jolla on poikkeuksellisen korkea kaupallinen arvo

Jatkuva antoisuus

1) Vesimäärä, joka voidaan ottaa pohjavesiesiintymästä sen saamaan (vuotuiseen) luonnolliseen täydentymiseen perustuen
2) Vesimäärä, jonka otolla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia

Juoksuominaisuus

Vedenkyllästämän maan taipumus muuttua juoksevaksi massaksi

Juoksuraja

Vesipitoisuus, jossa maalaji muuttuu plastisesta juoksevaksi

Juolua / Makkarajärvi

Meanderoivan joen uomasta erilleen jäänyt joenmutka

Juomumoreeni

Jäätikön deglasiaatiovaiheen liikesuunnan suhteen muodostunut poikittainen ja lyhyt moreeniselänne

Juoni

Tasomainen, paksuudeltaan rajattu ja ympäröiviä kiviä leikkaavasti esiintyvä kivi, joko 1) intruusiona magmasäiliöstä lähemmäs maanpintaa tunkeutuneen kivisulan jäähtyessä hauraan deformaation synnyttämään rakoon tai 2) sedimentin kerrostuessa kallioperän rakoon tai halkeamaan

Juotti

Pitkänomainen, kapea suoalue

Jurakausi

Mesotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi trias- ja liitukausien välissä noin 201-145 miljoonaa vuotta sitten

Jänne

Aapasuon samansuuntaisina kulkevia, pitkänomaisia, veden valumissuuntaa vastaan kohtisuoria, usein rahkaisia mätäsmuodostumia

Järven kuroutuminen

Järven syntyminen merestä maankohoamisen seurauksena

Jääkausi

Geologinen ajanjakso, jolloin jäämassat peittivät laajoja alueita maapallolla

Jäännevesi / Myötävesi

Sedimenttikiven tai sedimentin huokosissa oleva vesi, joka on alun perin jäänyt huokosiin kun sedimentti on kerrostunut

Jäätikkösyntyinen sedimentti

Jäätikön tai siitä peräisin olevan sulamisveden kuljettama ja kerrostama sedimentti

K

Kaivo

Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva maankamaraan tehty reikä tai kaivanto, joka on varustettu sopivin rakentein ja laittein

Kalkkikivi

Pääosin kalsiitista koostuva sedimenttikivi

Kalliomaa

Kallio, jota voi peittää alle metrin paksuinen maakerros, yleensä moreenia, kuvataan maalajikuviona maaperäkartassa

Kalliopaljastuma

Maankamaran kohta, jossa kallio on näkyvissä ja varmasti tunnistettavissa kiinteäksi kallioperäksi

Kallioperä

Kivilajeista koostuva maankuoren ylin osa, joka on osittain irtomaalajien tai veden peittämä

Kallioperäkartoitus

Geologinen kartoitus, jonka tavoitteena on lisätä tietoa kallioperän ominaisuuksista ja kehityksestä

Kalliopohjavesi

Kallioperän vedellä kyllästyneissä osissa oleva vesi

Kambri

Fanerotsooisen eonin ja paleotsooisen maailmankaudenvanhin kausi n. 539-485 miljoonaa vuotta sitten

Kames

Jääkauden aikana kerrostunut lajittuneen maa-aineksen maastomuoto

Kapillaarisuus

Hienorakeisten maalajien huokosissa tapahtuva veden nousu

Kapillaarivesi

Kapillaarivoimien vaikutuksesta maaperän kyllästymättömässä vyöhykkeessä oleva vesi

Karstiutuminen

Kallioperässä liikkuvien luonnonvesien aiheuttama kallioperän (sen mineraalien) liukeneminen

Karstivajoama

Yleensä suppilon mallinen painanne, joka on usein syntynyt karstiluolan romahtaessa; paikka, mistä maanpäällinen puro/joki virtaa maan alle

Kataklastinen

1) Adjektiivi, joka viittaa kallioperän liikuntojen ja murtumisen tuloksena syntynyt ruhjeiden kivi
2) Kallioperän liikuntojen ja murtumisen tuloksena syntyneen ruhjeisen kiven rakenteen nimitys

Kausi

Maailmankautta lyhyempi ajanjakso, yleensä miljoonia tai kymmeniä miljoonia vuosia pitkä

Keidassuo

Etelä-Suomessa vallitsevana esiintyvä, yleensä keskiosastaan ympäristöään korkeammalle kohoava suoyhdistymä, joka saa vetensä pääasiassa sateesta

Kemiallinen sedimentti

Meri- tai järvivedestä paikalleen saostunut sedimentti

Kemostratigrafia

Stratigrafian osa-alue, jossa sedimenttien järjestämiseen ja erottamiseen käytetään kemiallisen koostumuksen vaihtelua

Kenotsooinen maailmankausi

Fanerotsooisen eonin maailmankausi, joka alkoi n. 66 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen

Kerrallinen savi

Jäätikön sulamisvesien syvään suolattomaan tai vähäsuolaiseen veteen kerrostama sedimentti

Kerros

Litostratigrafisen luokittelun pienin yksikkö

Kerrostuminen

Irtaimen aineksen laskeutuminen ja kerrostuminen

Keskimoreeni

Moreeni, joka on kasautunut jäätikkökielekkeiden saumakohtaan jäätikön sulamisvaiheessa

Kide

Alkuaineesta tai kemiallisista yhdisteistä koostuva aine, jolla on säännöllisesti toistuva atomirakenne, eli kiderakenne

Kieritysraja

Vesipitoisuus, jossa maalaji muuttuu plastisesta puolikiinteäksi

Kilpi

Kratoniin kuuluva laaja alue, jossa vanha kallioperä on paljastunut

Kimberliittipiippu

Ultraemäksinen magmakivi, jonka intruusion muoto on yleensä piippumainen

Kinematiikka

Kuvaus siitä, kuinka kivimassat tai objektit kivessä liikkuvat deformaation seurauksena

Kivikehä

Maapallon tai jonkin muun planeetan silikaattivaltaisen vaipan ja kuoren (tässä yhteydessä ml. maaperän) muodostava kehä, joka osallistuu kiviaineksen kiertokulkuun

Klasti

Sedimentin, sedimenttikiven tai vulkaanisen kiven rakenteeseen kuuluva mineraali- tai kivilajikappale

Klastinen

1) Klasteista koostuva sedimentti tai sedimenttikivi
2) Klasteista koostuva rakenne

Kluuvi

Merestä irti kuroutunut järvi, jonka yhteys mereen on katkennut

Kluuviflada

Merenlahden merestä irti kuroutumisen vaihe, jolloin lahden yhteys mereen on huono tai toisinaan kokonaan poikki

Kluuvijärvi

Merestä irti kuroutunut järvi, jonka yhteys mereen on katkennut

Konglomeraatti

Klastinen sedimenttikivi, jonka klastit ovat pyöristyneitä ja klastien raekoko on yli 2 mm.

Konkordanssi

1) Kerrosrajan tai tektonisen pinnan yhdensuuntaisuus viereiseen kerrossarjaan tai pintaan nähden
2) Magmaintruusion ja sen sivukiven kontaktipinnan yhdensuuntaisuus sivukiven kerroksellisuuden tai liuskeisuuden kanssa

Konsolidaatio

Maaperän tiivistyminen ja lujittuminen kuormituksen vaikutuksesta

Kontakti

Kahden kivilajin kosketuspinta

Konvektiovirtaus

Maan vaipassa tapahtuvaksi oletettu, pääosin kiinteässä olomuodossa olevan kiviaineksen, hidas kiertoliike, joka tasoittaa lämpötilaeroja Maan sisällä ja liikuttaa litosfäärilaattoja

Kratoni

Laaja mantereisen kuoren alue, jossa ei ole tapahtunut pitkään aikaan suuria tektonisia liikuntoja

Kronostratigrafia

Stratigrafian osa-alue, jossa geologiset muodostumat järjestetään ja erotellaan toisistaan ajallisesti

Kryptotsooinen eoni

Kryptotsooinen eoni on vanhentunut termi geologiselle ajanjaksolle, joka vastaa likimain nykyään prekambriksi kutsuttua (epävirallista) ajanjaksoa

Kuivakuorikerros

Pohjavedenpinnan yläpuolella oleva, mineraalirakeiden kuivumiskutistuman aiheuttama kantavampi hienolajitteisen maalajin pintakerros

Kumpumoreeni

Pinta- tai pohjamoreenista koostuva maastomuoto, joka koostuu erilaisista selänteistä

Kuori

Maapallon uloin kehä; merellisen kuoren paksuus on keskimäärin 6-7 km ja mantereisen kuoren 35-40 km

Kutistumisraja

Vesipitoisuus, jossa maalain kiinteystila eli konsistenssi muuttuu puolikiinteästä kiinteäksi

Kvartääri

Kenotsooisen maailmankauden nuorin kausi, joka alkoi n. 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen

L

Laaksontäyte

Sulamisvesien jäätiköstä vapautuneen alueen laaksoihin kerrostama lajittuneen aineksen tasanne

Laminaatio

Kerroksellisuus, jossa kerrosten paksuus on yleensä alle 1 cm

Laskeuma

Ilmasta maan pinnalle tai veteen laskeutunut aines

Lieju

Veteen kerrostunut kasvi- ja eläinjäänteiden sekä hienojen kivennäisainesten seosmaalaji, jossa humuspitoisuus eli orgaanisen aineksen osuus on yli 6 %, lyhenne Lj

Liejukerrostuma

Veteen syntynyt eloperäinen kerrostuma, jossa orgaanisen aineksen määrä on yli 6 %

Liitukausi

Mesotsooisen maailmankauden nuorin kausi n. 145-66 miljoonaa vuotta sitten

Limninen

Makean veden pohjalle syntynyt, järviin kuuluva, järviä koskeva, järvi-

Limoniitti / Lähdemalmi

Rautaoksidisaostuma järven tai suon pohjalla, myös jokien ja lähteiden reunoilla

Litologia

Kiven kuvaus fysikaalisten piirteiden (kuten koostumuksen, raekoon, rakenteiden ja värin) perusteella

Litosfääri

Maapallon uloin kehä, joka koostuu kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta, kehän paksuus on n. 50–300 km

Lusto

Kerrallisen maalajin, esim. jääkauden aikana kerrostuneen saven, vuodessa muodostama kerros

Lustosavikronologia

Tutkimusmenetelmä, jossa tutkitaan vesistön pohjaan kerrostuneiden hienorakeisten sedimenttikerrostumien, eli lustosavien, vaihtelua

Lysimetri

Maan pintakerroksen vesitaseen mittaamiseen käytetty, maanpinnan tasaan upotettu ja ympäröivää maata vastaavalla maalla täytetty astia

Lähde

Paikka, jossa pohjavesi virtaa luonnon oloissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle tai vesistöjen pohjalle

M

Maailmankausi

Eonia lyhyempi geologinen ajanjakso

Maalaji

Geologisen prosessin tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi

Maankuori

Maapallon uloin kehä; merellisen kuoren paksuus on keskimäärin 6-7 km ja mantereisen kuoren 35-40 km

Maannos

Biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden vaikutuksesta muuttunut luonnontilaisen maan pintakerros

Maaperä

Kallioperän päällä oleva, irtaimista maalajeista koostuva kerros

Maaperän syväpohjavesi

Määritelmä

Maavesivyöhyke

Maa- tai kallioperän osittain vedellä kyllästynyt vyöhyke

Mannerlaatta

Litosfäärilaatta, jonka kuoriosa on pääasiassa mantereista

Matala kalliopohjavesi

Kalliopohjavesi, joka ulottuu enintään 300 metrin syvyyteen kallioperässä

Meanderi

Loivasti viettävällä alueella virtaavassa joessa esiintyvä mutka, mutkasarja tai kiemura

Meanderisärkkä

Sedimenttiaineksesta syntyvä kerrostuma meanderoivan joen sisämutkassa

Meghalaya

Holoseenin nuorin aika, joka alkoi 4 200 vuotta sitten ja jatkuu edelleen

Merisedimentti

Meren pohjalle kerrostunut sedimentti

Mesoproterotsooinen maailmankausi

Proterotsooisen eonin toinen maailmankausi n. 1600–1000 miljoonaa vuotta sitten

Mesosfääri

Astenosfäärin alla oleva vaipan kehä

Mesotsooinen maailmankausi

Fanerotsooisen eonin toinen maailmankausi n. 252-66 miljoonaa vuotta sitten

Moreeni

1) Mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin
2) Maastomuoto, jolla on ominainen morfologinen muoto

Muinaisranta

Jääkauden jälkeisten Itämeren ja järvien eri vaiheita osoittava rannan merkki

Muinaisuoma

Jäätikön sulamisvesien kuluttama uoma sekä jääkauden jälkeisiin meri- ja järvivaiheiden muutoksiin liittyvä uoma

Muokkauskerros

Pellon kyntösyvyyteen ulottuva pintaosa

Märkäraja

Raja, johon kapillaarisesti nouseva pohjavesi kostuttaa maan

N

Neogeeninen kausi

Kenotsooisen maailmankauden toinen kausi n. 23-2,6 miljoonaa vuotta sitten

Neoproterotsooinen maailmankausi

Proterotsooisen eonin kolmas, eli nuorin, maailmankausi n. 1000–541 miljoonaa vuotta sitten

Nielu-uoma

Jäätikön reunan alle rinteeseen, kohtisuoraan jäätikön reunaa vasten, syntynyt uoma

Northgrip-aika

Holoseenin ajanjakso, joka alkoi 8 200 vuotta sitten ja loppui 4 200 vuotta sitten

O

Oligoseeni

Paleogeenikauden kolmas ja viimeinen epookki noin 33,9-23 miljoonaa vuotta sitten

Oligotrofinen

Vähäravinteinen, esimerkiksi vähäravinteinen vesistö

Ordoviikkikausi

Paleotsooisen maailmankauden toiseksi vanhin kausi n. 485-444 miljoonaa vuotta sitten

Orsivesi

Varsinaisen pohjavedenpinnan yläpuolella olevan eristävän (vettä huonosti johtavan) maakerroksen pidättämä vapaa pohjavesikerros

P

Paleogeenikausi

Kenotsooisen maailmankauden vanhin kausi noin 66-23 miljoonaa vuotta sitten

Paleoproterotsooinen maailmankausi

Proterotsooisen eonin vanhin maailmankausi n. 2500–1600 miljoonaa vuotta sitten

Paleoseeni

Paleogeenikauden ensimmäinen epookki noin 66,0-56,0 miljoonaa vuotta sitten

Paleotsooinen maailmankausi

Fanerotsooisen eonin ensimmäinen maailmankausi n. 541-252 miljoonaa vuotta sitten

Peneplaani

Pitkäaikaisen kulutuksen tuloksena lähelle eroosion päätetasoa (yleensä merenpintaa) madaltunut ja tasoittunut maanpinta

Perkolaatio / Suotautuminen

Veden (tai muun fluidin) virtaus huokoisessa väliaineessa painovoiman vaikutuksesta

Permikausi

Paleotsooisen maailmankauden kuudes ja viimeinen kausi n. 300-252 miljoonaa vuotta sitten

Pintamoreeni

Moreeni, joka on kasautunut löyhästi maankamaran pinnalle jään sisältä ja pinnalta jäätikön sulamisvaiheessa

Planaatio

Eroosioprosessi, jossa maanpinta jollakin alueella tasoittuu täysin esimerkiksi virtaavan veden vaikutuksesta

Pleistoseeni

Kvartäärikauden vanhempi epookki, joka alkoi n. 2,6 miljoonaa ja päättyi 11 700 vuotta sitten

Plioseeni

Neogeenikauden nuorin epookki n. 5,3-2,6 miljoonaa vuotta sitten

Pohjamoreeni

Jäätikön irrottamasta ja pohjaosassaan kuljettamasta aineksesta syntynyt tiivis, lajittumaton maalaji

Pohjaveden alenema

Pohjaveden pinnan aleneminen alkuperäisestä pinnan tasosta

Pohjaveden muodostumisalue

Pohjavesialueen osa, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jossa maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi

Pohjaveden nousu

Pohjaveden pinnan nousu alkuperäisestä

Pohjavedenjakaja

Kahden pohjavesiesiintymän muodostumisalueen välinen raja

Pohjavedenpinta

Taso, jossa ilmanpaine on yksi

Pohjavesi

Vesi, joka kokonaan täyttää maaperässä ja kallioperässä olevaa huokostilaa

Pohjavesiesiintymä

Pohjavettä sisältävä maankamaran osa, jonka rajat ja pohjaveden muodostumis- ja purkautumisalueet voidaan määrittää

Prekambri

Maapallon historian vanhimmasta ajanjaksosta (n. 4600-541 miljoonaa vuotta sitten) perinteisesti käytetty, nykyään epävirallinen, nimitys

R

Rantakerrostuma

Rantavoimien liikuttamasta ja kerrostamasta aineksesta syntynyt lajittunut kerrostuma, jolla ei ole erityistä muotoa

Rantavalli

Rantaviivan suuntainen valli, joka on syntynyt aallokon kuluttamasta, lajittelemasta ja uudelleen kerrostamasta aineksesta

Rapautuminen

Geologinen prosessi, jonka vaikutuksesta aines (esim. kallioperä, maaperä, betoni) mekaanisesti tai kemiallisesti hajoaa

Raviini / Kursu

Veden lajittuneeseen maapeitteeseen uurtama kapea ja syvä laakso

Regressio

1) Rantaviivan siirtyminen merelle päin
2) Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen lasku

Reunamoreeni

Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne

Ristikerroksellisuus

Virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois

S

Salpakerros

Yhtä tai useampia pohjavesikerroksia rajoittava eristävä maakerros

Salpavesi

Vettä pidättävän kerroksen alainen paineellinen pohjavesi

Sedimentaatio

Irtaimen aineksen laskeutuminen ja kerrostuminen

Sedimentti

Geologisten prosessien (kuten rapautumisen, eroosion, kuljetuksen ja kerrostumisen) tuloksena maanpinnalle muodostunut kerros esimerkiksi soraa, hiekkaa, savea tai turvetta

Sedimenttikivi

Sedimentin kovettuessa muodostunut kivi

Siluurikausi

Paleotsooisen maailmankauden kolmas kausi n. 444-419 miljoonaa vuotta sitten

Sisäinen kuormitus

Vesistön ravinnekuormitus, joka on peräisin vesistöstä itsestään

Stagnaatio

Jäätikön liikkeen pysähtyminen

Suhteellinen ikä

Geologisen materiaalin (esim. kivi tai fossiili) tai muodostuman ikä, joka perustuu kivilajien ja deformaatiorakenteiden keskinäisiin leikkaussuhteisiin

Suoto / Tihkuminen

Veden (tai muun fluidin) hidas liikkuminen huokoisen väliaineen läpi

Synkliininen pohjavesialue

Ympäristöstään vettä keräävä pohjavesialue

Syvä kalliopohjavesi

Kalliopohjavesi, jota esiintyy > 300 metrin syvyydessä kallioperässä

Särkkä

Vedenpinnan alapuolelle tai matalaan veteen syntynyt hiekkavalli

T

Taloudellinen geologia

Geologian osa-alue, joka keskittyy taloudellisessa tai teollisessa mielessä kiinnostavien raaka-aineiden etsimiseen ja tutkimiseen

Tektoninen

Maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva

Terrigeeninen

Syntyisin tai peräisin maalta; esimerkiksi terrigeeniset sedimentit ovat muodostuneet mantereisen kuoren kivilajien rapautuessa

Tihkupinta

Alue, jossa pohjavesi tihkuu maanpinnalle

Toori

Eroosiopinnalla oleva ympäristöstä kohoava kallioalue tai pieni jäännösvuori

Transgressio

Rantaviivan siirtyminen sisämaahan päin; Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen nousu

Triaskausi

Mesotsooisen maailmankauden vanhin kausi noin 252-201 miljoonaa vuotta sitten on nimeltään Triaskausi

V

Vaippa

Maapallon kuoren ja ytimen välissä oleva kehä on nimeltään vaippa

Vajovesi

Vedellä kyllästymättömässä vyöhykkeessä painovoiman vaikutuksesta liikkuva vesi

Vapaa pohjavesi

Pohjavesi, jota ei yläpuolella rajoita eristävä maakerros eli salpakerros.

Veden kierto

Veden (tai muun fluidin) kierto maapallolla tai muulla taivaankappaleella

Vedenjakaja

Valuma-alueiden raja, selänne, jolta vedet virtaavat eri suuntiin

Vedenjohtavuus

Maa- tai kivilajiesiintymän kyky johtaa vettä

Veiksel

Pohjois-Euroopassa käytetty nimitys viimeisestä jääkaudesta, joka alkoi noin 115 000 vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten

Virtaama

Aikayksikössä (m³/vrk tai l/min) tapahtuva vesimäärän virtaus

Vyörymä

Maan tai kivimassojen äkillisen vyörymisen aiheuttama muoto

Väriluku

Veden värillisyyttä kuvaava lukuarvo

W

Wilsonin sykli

Valtamerten avautumisen ja sulkeutumisen, ts. mantereiden repeytymisen ja yhdistymisen, sykli

Y

Ydin

Maapallon sisin kehä

Yhteysalue

Varsinaisen pohjavesiesiintymän ulkopuolinen, mutta siihen yhteydessä oleva pohjaveden muodostumisalue tai esimerkiksi pohjavesialtaaseen pintavettä keräävä/luovuttava alue

Ylin ranta

Muinaisen vedenpinnan ylintä asemaa osoittava rannan merkki

Yoldiameri

Itämeren ensimmäinen jääkauden jälkeinen merivaihe 11 590–10 800 vuotta sitten