Geologia
Geologian määritelmä
"Geologia on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa: sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntyyn liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologian tutkimuksessa hyödynnetään niin fysiikkaa, biologiaa kuin kemiaakin." (Geologian tutkimuskeskus)
Geologian maailmankaudet
Geologinen aika avaa ikkunan maapallon pitkään ja monivaiheiseen historiaan. Se kertoo meille, kuinka planeettamme on muovautunut ja kehittynyt miljardien vuosien aikana. Alkuräjähdyksestä lähtien maa on kokenut dramaattisia muutoksia: mannerten liikkeet, tulivuorenpurkaukset, jääkaudet ja elämän evoluution monimuotoisuuden kasvun.
Tällä sivulla tutustut geologisen ajan jaksoihin ja niiden merkittäviin tapahtumiin – aina Precambrian-ajasta nykypäivään. Matkaamme ajassa taaksepäin ymmärtääksemme paremmin planeettamme ainutlaatuisuutta ja sen geologista perintöä, joka näkyy niin maisemissa kuin kallioperän rakenteissakin.
Kaudet ja jaksot
Maapallon geologinen historia on jaettu aikaväleihin, jotka on rajattu maapallon merkittävien tapahtumien, kuten massasukupuuttojen ja ilmaston muutoksien, perusteella. Luonnollisesti mitä kauemmaksi historiassa mennään, sitä vähemmän on varmaa tietoa.
Eonit (eon) ovat aikakaavion pisimpiä ajanjaksoja, jotka kestävät miljardeja tai satoja miljoona vuosia. Kuvaavaa eonien pituudesta on se, että dinosaurukset elivät ja kuolivat sukupuuttoon saman eonin aikana kuin mitä me ihmiset elämme.
Eonit jaetaan maailmankausiin (era), jotka ovat toisiksi pisimpiä ajanjaksoja. Ne kestävät yleensä satoja miljoonia vuosia.
Maailmankaudet jaetaan kausiin (period), jotka kestävät yleensä kymmeniä miljoonia vuosia.
Kaudet jaetaan epookkeihin (epoch), jotka kestävät muutamista miljoonista vuosista kymmeniin miljooniin vuosiin.
Lopuksi epookit jaetaan vaiheisiin (stage tai age), jotka kestävät yleensä muutamia miljoonia vuosia.
Hadeeinen eoni (4567 - 4000 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aika oli maapallon historian ensimmäinen ajanjakso, jolloin planeettamme syntyi ja alkoi muotoutua osana aurinkokuntaa. Nimi ”Hadeeinen” viittaa kreikkalaiseen manalan jumalaan Hadesiin, mikä kuvaa osuvasti tuon ajan olosuhteita: valtavaa kuumuutta, jatkuvia meteori-iskuja ja laavaa pulppuavia maisemia.
Tänä aikana maapallo oli vastasyntynyt, sulasta kivestä koostuva planeetta, jonka pinta jäähtyi ajan kuluessa. Maan kiinteä kuori alkoi muodostua, ja oletettavasti ensimmäiset valtameret syntyivät vesihöyryn tiivistyessä. Myös maapallon sisärakenne – ydin, vaippa ja kuori – eriytyi tämän ajan kuluessa.
Lisäksi Hadeeisen kauden aikana syntyi Kuu, kun maapallo törmäsi Marsin kokoiseen planeettaan, Theiaan. Törmäystä ei ole pystytty kiistatta todistamaan, mutta se on tällä hetkellä yleisimmin hyväksytty hypoteesi.
Arkeeinen eoni (4000 - 2500 miljoonaa vuotta sitten)
Eoarkeeinen maailmankausi (4000 – 3600 miljoonaa vuotta sitten)
1) Eoarkeeisella maailmankaudella maapallolle alkoi kehittyä ilmakehä ja myös valtamerten muodostumisen arvellaan osittain ajoittuneen eoarkeeiselle kaudelle.
Paleoarkeeinen maailmankausi (3600 – 3200 miljoonaa vuotta sitten)
1) Ensimmäiset todisteet yksisoluisesta elämästä.
Mesoarkeeinen maailmankausi (3200 – 2800 miljoonaa vuotta sitten)
1) Ur niminen manner muodostuu, siinä oli yhdessä nykyinen Intia, Australia, Madagascar, Zimbabwe ja Kalahari. Urin olemassaoloa ei ole todistettu täysin, mutta on hyvin todennäköistä, että se oli olemassa.
Neoarkeeinen maailmankausi (2800 – 2500 miljoonaa vuotta sitten)
1) Maan happipitoisuus nousee merkittävästi.
2) Mahdollisten supermantereiden Vaalbaran tai Kenorlandin synty ajoittuu tälle ajalle.
Proterotsooinen eoni (2500 - 538.8 miljoonaa vuotta sitten)
Paleoproterotsooinen maailmankausi (2500 – 1600 miljoonaa vuotta sitten)
1) Ensimmäinen jääkausi
2) Happea lisäsivät sinilevät
3) 2500 miljoonaa vuotta sitten muodostui Arctica ja Nena nimiset mantereet. Arcticaan kuului osia nykyisistä Kanadan, Siperian, ja Grönlannin alueista. Nenaan kuului osia Pohjoismaista, Grönlannista, Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta.
3) Ensimmäinen supermanner Columbia muodostui 1900 miljoonaa vuotta sitten.
Mesoproterotsooinen maailmankausi (1600 – 1000 miljoonaa vuotta sitten)
1) Monisoluiset levät kehittyivät
2) Toinen supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.
3) Kurikan laakso muodostuu n. 1500 miljoonaa vuotta sitten.
Neoproterotsooinen maailmankausi (1000 – 538.8 miljoonaa vuotta sitten)
1) Ensimmäiset monisoluiset ja monisoluisten eliöiden varhainen kehitys
2) Alkueläimet kehittyivät viimeistään nyt.
3) Monia huomattavia jääkausia.
Fanerotsooinen eoni (538.8 miljoonaa vuotta sitten - nykypäivä)
Paleotsooinen maailmankausi (538.8 – 252,17 miljoonaa vuotta sitten)
1) Pangea, kolmas supermanner muodostui. Lähes kaikki nykypäivän mantereet olivat yhdessä.
2) Elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle
3) Eläimistöä oli kalat, matelijat, hyönteiset, nilviäisiä ja aluksi trilobiitit, joita ei enää ole.
4) Paleotsooinen maailmankausi päättyi maapallon pahimpaan massasukupuuttoon 245 Mvs, jolloin 60 % tunnetuista eläinsuvuista kuoli.
Mesotsooinen maailmankausi (252,17 – 66,0 miljoonaa vuotta sitten)
1) Dinosaurusten valtakausi. Kauden loppupuolella linnut ja nisäkkäät lajiutuivat omiin ryhmiinsä. Kalat ja hyönteiset alkoivat muistuttamaan nykyisiä.
2) Pangean supermanner alkoi hajota osiin ja mantereet erosivat toisistaan.
3) Ilmasto oli enimmäkseen lämmin.
4) Päättyi dinosaurusten massasukupuuttoon.
Kenotsooinen maailmankausi (66,0 miljoonaa vuotta sitten – nykypäivä)
1) ”Elämän uusi aika”. Dinosaurukset olivat kuolleet liitukaudella joukkotuhossa sukupuuttoon, ja nisäkkäät alkoivat kehittyä ja levitä Maan eri kolkkiin.
2) Mantereet siirtyivät nykyisiin paikkoihinsa.
3) Ilmasto oli aluksi hyvin lämmin ja kostea, mutta viileni ja kuivui myöhemmin jääkausiksi.
4) Jääkausien jälkeen ihmisten sivilisaatio nousi