Geologian perusteet
Kivilajit
Kivilajit jaetaan kolmeen pääryhmään niiden syntytavan mukaan: magmakiviin, sedimenttikiviin ja metamorfisiin kiviin. Nämä ryhmät muodostavat yhdessä kivikierron, jossa kivet voivat muuttua toisiksi geologisten prosessien vaikutuksesta (Stanley, 1999).
Magmakivet
Magmakivet muodostavat suuren osan Maan kuoresta ja ovat tärkeitä maanpinnan muokkautumisessa (Gradstein ja muut, 2020). Magmakiviä syntyy, kun magma jäähtyy ja kiteytyy. Magmakivet jaetaan syväkiviin (intrusiiviset kivet) ja pintakiviin (ekstrusiiviset kivet). Syväkiviä ovat esimerkiksi graniitti ja gabro, pintakiviin kuuluu basaltti, andesiitti ja rioliitti.
Sedimenttikivet
Sedimenttikivet syntyvät, kun eroosion ja rapautumisen kuljettama aines kerrostuu ja kovettuu. Sedimenttikivet tallentavat tietoa Maan historiasta ja elämän kehityksestä, sillä ne sisältävät usein fossiileja (Stanley, 1999).
Sedimenttikivet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joihin kuuluu 95 % sedimenttikivistä: lietekivet, hiekkakivet ja konglomeraatit sekä karbonaattikivet (Tieteen termipankki, 2025).
Sedimenttikivet voidaan jakaa myös syntytavan perusteella kolmeen ryhmään:
1) Klastiset sedimenttikivet ovat muodostuneet mekaanisesti rapautuneista kivien kappaleista. Niihin kuuluvat lietekivet, hiekkakivet, savikivet, breksiat ja konglomeraatit.
2) Kemialliset sedimenttikivet syntyvät liuenneiden mineraalien kiteytyessä. Kemiallisiin sedimenttikiviin lukeutuu esimerkiksi osa kalkkikivistä ja rautamuodostumat.
3) Orgaaniset ja biogeeniset sedimenttikivet syntyvät eloperäisestä aineksesta. Orgaaniset sedimenttikivet syntyvät kasveista, bakteereista ja eläinten jäänteistä, jotka ovat hautautuneet ja tiivistyneet ajan kuluessa (Stanley, 1999). Kivihiili on esimerkki kasvijäänteistä muodostuneesta kivilajista. Vastaavasti öljyliuske muodostuu esimerkiksi levien, planktonien ja mikroskooppisten eliöiden jäänteistä. Biogeeniset sedimenttikivet syntyvät, kun eliöt tuottavat mineraaleja kuorissaan, luissaan ja tukirakenteissaan, jotka ajan myötä kovettuvat kiveksi (Gradstein ym., 2020).
Metamorfiset kivet
Metamorfiset kivet ovat kivilajeja, jotka ovat muuttuneet korkean paineen ja lämpötilan vaikutuksesta syvällä maan kuoressa. Metamorfiset prosessit voivat muuttaa magmakiviä, sedimenttikiviä tai aiempia metamorfisia kiviä uusiksi kiviksi ilman, että ne sulavat. Tärkeimpiä esimerkkejä ovat marmori, gneissi, liuske ja kvartsiti. (Stanley, 1999; Gradstein ym., 2020)
Lähteet
Gradstein, F. M., Ogg, J. G., Schmitz, M., & Ogg, G. (2020). Geologic Time Scale 2020. Elsevier.
Stanley, S. M. (1999). Earth System History. W.H. Freeman & Company.